Taivaan äärin

Huomenta, oli ihana herätä unesta noi kauniin päiväään ku Tiistai..
Uni oli jtn niin ihanan järkyttävä että en halunu ees lähteä sieltä pois, mä halusin tietää kans mihin taa uni mua tuo..!!
Voiko se olla se että mulla on vitunmoinen ikävä sitä naispuolista pikku siskoa Sannia? Vai onko se jtn uudelleen synnyttys ku lenneltiin taivaissa kuin kauniit linnut omilla taidoillaan..

Hypättiin taivaiseen, lenneltin jossain päin Venäjä, en tarkalleen muista mutta treffailtin aina salaa korkealla torneill, kirkon katoill mutta mulla oli vain yks miinus, en osanu jarrutta ku laskeuduin johokin..
Seki taito jotenkin pikku hiljaa rupes onnistuu, kiva oli kiusata unessa myös meidän pataluodon liikka opettaja Pekka Mujusta ;) ku tuntuu että mie näin unessa nii paljoo hyvii ihmisiä että en kyllä tulis muistaa enää myöhemmin mitä nyt kirjoitan..
Yks paras tapamis paikka oli korkea torni kahvila/ravintola missä istuttiin, juteltiin ja juteltin sormen sormuksen arvesta.. Tarkemmin sanottuna juteltiin menneistä, ihan ku oltiin joskus jtn muutaki ku ystäviä, vaihettiin pari suudelma ja lähdettiin lentäämän...

Aamulla ku menin aamupalalle ja katoin keittiön ikkunasta ulos, tuntui että koko juttu oli niin epätodellista mutta jotenkin niin realista, halusin noustaa ilmaan atmosfäärin ja lentää sinne missä olit sinä ja kaikki unen ihmiset ja hahmot, paikat ravintolat...

P.S: Ei ole ensimmäisen yö ku meitsi lentää taivaan äärin...